Aistikas olohuone kutsuu kaupunkilaiset lounaalle
Arja Sarre halusi kääntää uuden sivun elämässään, ja mieliin hiipi ajatus oman lounaskahvilan perustamisesta.
– Minua oli viehättänyt jo pidempään tämä Seinäjoen keskustassa oleva kaunis rakennus. Liikepaikka on ensiarvoisen tärkeää, eikä näitä poikkeuksellisen tyylikkäitä ja vanhoja kiinteistöjä ole Suomessa juurikaan tarjolla, Sarre toteaa.
Nurmolaistaustainen Arja Sarre valmistui Vaasan kauppakorkeakoulusta ekonomiksi yli 30 vuotta sitten. Hänellä vierähti pääkaupunkiseudulla 25 vuotta Fazer-makeisilla markkinoinnin työtehtävissä. Etelä-Pohjanmaalle hän palasi 90-luvun lopussa, kun elintarvikejalostaja Atrialta tarjoutui mielekäs työtehtävä. Reilun kahdeksan vuoden Atrialla työskentelyn jälkeen hän palasi takaisin pääkaupunkiseudulle työskentelemään Fazer Ravintoloiden liiketoiminnassa.
– Pari vuotta sitten poikani alkoi puntaroida pääkaupunkiseutujen lukiovaihtoehtoja. Lopulta hän päätti, että hän haluaakin mennä Nurmon lukioon. Olihan hän käynyt Nurmossa alaluokat. Itselleni tuli sitten sellainen vaihe elämässä, että mitäs minä sitten haluan tehdä, Sarre kertoo.
Historiallisen arvokas kiinteistö ja miljöö houkutteli Sarretta selvittelemään mahdollisen lounaskahvilapaikan vuokraamista Seinäjoelta.
– Etsin ja katselin vaihtoehtoisia liikepaikkoja myös Helsingistä, mutta ei tällaisia vastaavanlaisia paikkoja vain ole. Eikä minua taas kiinnostanut mikään tavanomainen kuvio mennä johonkin ostoskeskukseen, kiireiseen hälinään.
Sarren mielestä poikkeuksellisen hieno ja arvokas miljöö edellyttää, että hänen lounaskahvilassaan ei voi olla mitä tahansa tarjolla. Uusi lounaskahvila avasi kaupunkilaisille ovensa syyskuussa 2011 Seinäjoella, ja houkuttelee ihmiset kohtaamaan kiireettömästi miellyttävässä ympäristössä.
– Nopea, hyvä, terveellinen ja herkullinen lounasvaihtoehto. Siinä on konseptini, jolle näin olevan tilausta Seinäjoella.
Sarre pohtii, että Seinäjoen keskustassa ei ole ollut vielä kovin tiivistä asumista, mikä erottaakin sitä perinteisistä isoista kaupungeista.
– Nyt keskusta kuitenkin laajenee koko ajan, ja myös asuintaloja rakennetaan paljon. Uskon, että myös kaupunkikulttuuri muuttuu siten, että ihmiset kohtaavat tosiaan paremmin tässä keskustassa.
– Toivon, että tästä muodostuu kaupunkilaisille yhteinen olohuone, ja onkin ollut hieno huomata, että ihmiset ovat alkaneet sopia keskinäisiä tapaamisiaan meille, myös miehet ovat löytäneet tiensä Amoccaan, Sarre kiittelee ja korostaa, että heidän liiketoiminnassaan suurin lisäarvo muodostuu paikanpäällä tehdystä tuoreesta ruoasta. Ideaalin liikepaikan lisäksi Arja Sarre luettelee pitkän listan plussia, jonka vuoksi hän päätyi takaisin Seinäjoelle.
– Liikkuminen on todella helppoa ja nopeaa. Asuminen on edullista ja kaikkiaan elintaso ja elämänlaatu on mielestäni täällä parempaa. Ystäväni pääkaupunkiseudulla ihmettelivät kovasti ratkaisuani perustaa lounaspaikkani juuri Seinäjoella, mutta etelässä ne eivät yksinkertaisesti tiedä, miten hyvin meillä on asiat täällä. Kaikki perusasiat ovat loistavassa kunnossa. Täällä on hyvät koulut ja päiväkodit sekä välittävä verkosto.
– Mielestäni se on tervettä yhteisöllisyyttä, että ihmiset huolehtivat toisistaan. Itselläni oli myös erittäin matala kynnys aloittaa toiminta, kun olemassa olevat puitteet olivat jo luotu kahvilamiljöön osalta. Lisäksi kaikki käytännön toimet rakennusmiesten ja muiden ammattilaisten kanssa sujui tosi nopeasti ja jouhevasti, hän painottaa.
Potkua elämään
Esla-potkukelkkojen sarjavalmistus aloitettiin Seinäjoen Kouran kylässä jo vuonna 1933. Kansainvälisyyden alkupotkut tapahtuivat vuonna 1977, kun potkukelkasta kehitettiin kokoon taittuva. Se helpotti kuljettamista. Seuraava käännekohta yrityksen tiellä oli vuonna 1982, kun miehet laittoivat leikkimielellä kesämessuille rullasuksien pyörät potkukelkkaan. Keksintö sai hyvän vastaanoton ja uusi tuote – potkupyörä – oli syntynyt. ”Potkupyörästä tuli kerralla niin hyvä, ettei ole tarvinnut tehdä mitään parannuksia,” E. S. Lahtinen Oy:n toimitusjohtaja Raimo Lahtinen kehuu.
Yritys kehittää tuotteet itse ja panostaa laatu- ja tuotevastuuasioihin. Oma väki hoitaa yrityksen tuotekehittelyä ja laadunvalvontaa myös ruokatunnilla: Toimistorakennuksesta ruokalaan potkutellaan omilla ja kilpailijoiden tuotteilla vuoden ympäri. Erilaisissa keliolosuhteissa selviävät vahvuudet ja mahdolliset heikkoudet.
Tällä hetkellä omien tuotteiden – lähinnä potkukelkkojen ja potkulautojen – tuotannosta menee 15 prosenttia vientiin. Suurimmat kohteet ovat Ruotsi, Hollanti ja Norja. Myös Pohjois- Amerikkaan, Saksaan, Viroon ja Venäjälle menee Esla-tuotteita: ”Olemme laskeneet, että potentiaalinen vienti omissa tuotteissa voisi olla 40 prosentin luokkaa,” Lahtinen toteaa.
Maidosta moneksi
Olipa kerran Jalasjärvellä, Keski-Kasarin tilalla, friisiläislehmä nimeltä Isabella. Kun Isabellan maidosta päätettiin valmistaa leipäjuustoa, sai Juustoportti alkunsa. Matka kotitilan keittiönpöydältä Suomen suosituimmaksi leipäjuustoksi ei kuitenkaan ole taittunut noin vain. Perheyritystä toistakymmentä vuotta johtanut Timo Keski-Kasari on meijeri- ja yritystoiminnan lisäksi mm. hoitanut aamuin illoin satapäistä karjaa ja kuusihenkistä perhettä. Asennetta ja sitkeyttä on vaadittu, periksiantamattomuudesta puhumattakaan.
Ja tässä sitä nyt ollaan: Juustoportti jalostaa lähes 20 miljoonaa litraa maitoa vuodessa, ja sen liikevaihto on 25 miljoonaa euroa. Tänä päivänä yritykseen kuuluu meijerin lisäksi kahvila, ravintola, juustomyymälä ja juustola. Firmassa työskentelee parhaimmillaan jopa 140 henkilöä. Lisäksi Juustoportti on saanut valtakunnallisen palkinnon tuotteistaan ja yritystoiminnastaan yhdeksän kertaa. Ja tarina jatkuu…
Laatua askeleissa
Seinäjokisella Janita Oy:lla on pitkät kenkien tekemisen perinteet. Toimitusjohtaja Jari Salmi sanoo olevansa suutari neljännessä polvessa: hänen isänsä perusti yrityksen 1950-luvulla, mutta hänen isänsä ja isoisänsä tekivät myös aikanaan kenkiä. Kuten ennen vanhaan suutarin verstaalla, myös nykyisin kengänvalmistus on hyvin käsityövaltainen teollisuuden ala. Kenkätehdas työllistää lähes 200 alan ammattilaista ja useita alihankkijoita.
Tehtaalta Janita-jalkineet jatkavat matkaansa kenkäkauppoihin Suomeen, Ruotsiin, Norjaan, Balttiaan ja Venäjälle. Laatu on Janitalla kaikki kaikessa ja sen eteen tehdään töitä: ”Eläimen elämisen jäljet eivät saa näkyä jalkineissamme,” perheyritystä vetävä Salmi sanoo. Siksi nahoista leikataan pois jokainen hyttysenpisto, naarmu ja arpi.